Yliopiston hallitus teki yksimielisen esityksen ryhtyä hankeselvittämään pääkampuksen vähittäistä siirtoa kaupungin keskustaan. Raksilan markettien tontti on ollut esillä, mutta paikka tarkentunee selvityksen myötä. Samalla yliopisto on perustanut työryhmän miettimään Linnanmaan rakennusten uusiokäyttöä.
Kyse on juuri sellaisesta isosta, kaupunkikuvaa ja Oulun mainetta muuttavasta esityksestä, jollaista kaupunkilaiset ja poliitikot ovat kaivaneet. Minua on sen takia yllättänyt tämän esityksen saama kritiikki. Tai ei aivan. Vastustus on ollut kaupunkimme tapa niiden 11 vuoden aikana mitä itse olen ollut poliittisena päättäjänä. On vastustettu Kivisydäntä, Valkeaa, Kastellin monitoimitaloa, Raatin urheilukeskusta, Linnanmaan uimahallia, Lyseon remonttia, Allas Sea Poolia, korkeaa rakentamista, torihotelleja, Laanaojan valaisemista, kulttuuripääkaupunkihakemusta, kuntien yhdistymistä ja kaupunkipyöriä. Toki yliopistokampuksen siirto on isompi hanke.
Yliopiston menestys on kaupungin menestys ja päinvastoin. Yhteys on meillä tiiviimpi kuin monessa muussa isossa kaupungissa. Sen takia Oulu on tukenut yliopiston toimintaa ja sen hankkeita. Kaupunki kartutti yliopiston varainhankinnan pääomaan miljoonalla eurolla ja on vuosien mittaan rahoittanut monia professuureja. Palvelujärjestelmämme toimii yliopiston testialustana erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden innovaatioissa. Myös Euroopan rakennerahastot ovat tukeneet yliopiston toimintaa, ei niinkään tiloja, niinä vuosina, kun valtion rahoitus sakkasi.
Pelko Linnanmaan osaamisen mitätöitymisestä siirron myötä ei ole riski. Jos fyysinen etäisyys ratkaisisi yhteistyön, rajaisi tämä monta kumppania ulkopuolelle. Sitä paitsi teknologiakylä, toisin kuin VTT ei ole ihan yliopiston rakennusten kyljessä. Kaupungin keskustassa ja Kontinkankaalla toimii useita innovaatioyrityksiä eikä näiden ja yliopiston yhteistyön este ole ollut etäisyys.
En ihan saa kiinni kritiikistä, että muutto vaarantaisi tutkimusta ja opetusta. Uudet tilat tulevat vastaamaan modernia tutkimusta ja mahdollistavat, että tilatarve ja sitä myötä kustannukset pienenevät. Näinhän tapahtuu Tulevaisuuden Sairaalassa. Tutkimus riippuu ihmisistä ja se taas riippuu vetovoimasta ja pitovoimasta. Niin yliopiston kuin kaupungin. Ongelmaksi saattaa muodostua, että muutto kestää pitkään ja toiminta on liian kauan hajallaan.
Yliopisto on sanonut yhdeksi perusteluksi ympäristöystävällisemmän liikennöinnin ja vähentyvän tilatarpeen. Keskustaan on helpompi järjestää julkinen liikenne joka puolelta kaupunkia. Jos lähijunaliikenne käynnistyisi naapurikunnista, mahdollistaisi se yliopiston opiskelijan tai työntekijän siirtymisen muutamassa kymmenessä minuutissa Muhokselta Oulun asemalle ja siitä parilla askeleella työ- tai opiskelupaikalleen.
Aseman seudulla ja nykyisten markettien paikalla on tilaa monenlaiselle toiminnalle. Kun kerroslukua nostetaan, mahtuvat sinne niin yliopisto, kaupat, areena, matkakeskus, kauppakeskus kuin asunnotkin. Liikennejärjestelyt ovat iso huoli, mutta julkista liikennettä parantamalla, on sekin hoidettavissa
Aseman seutu kaipaa ainakin yhtä isoa julkista rakennusta. Kun koronakriisi muuttaa vuosiksi asuntojen ja liiketilojen kysyntää, on riski, että alue jää torsoksi pitkäksi ajaksi, jos se jää kaupallisten toimijoiden varaan. Kaupungin osuus infran rakentamisessa on aina olemassa, tulipa Raksilaan mitä tahansa. Yliopisto ja areena aseman lähellä ratkaisisivat myös kongressikeskuksen.
Oma toiveeni on, että kun asemakaavan muutos tulee aikanaan joko tämän tai ensi vuonna valittavan valtuuston päätettäväksi, poliitikot tekisivät päätöksen oikean ja riittävän tiedon perusteella ja malttaisivat odottaa hankeselvityksen. Nyt käyty keskustelu on osoittanut, että informaatio on edelleen ollut vajaata.
Julkaistu Kalevassa 19.5.2020